Laura

torstai 13. joulukuuta 2018

Joulun (tai no oikeastaan ensi kesän) odotusta

Huh mikä loppusyksy takana! Blogi jäi hiljaiselolle, kun piti vääntää gradu loppuun (lisäksi jatkuvasti jotain luentopäiväkirjoja yms tehtäviä) ja siitä seurasi totaalinen kyllästyminen kirjoittamiseen ja koneella istumiseen. Mutta gradu tuli tehtyä, nyt vielä olisi sitten päättöharjoittelua ja sivuaineiden opiskelua jäljellä. Koitan tähän tutkintoon mahduttaa tosiaan myös kaksi aineenopettajuutta niin on tässä vielä tekemistä...

Tonttuna Passen kanssa joskus
6-7 vuotta sitten, Passe ei arvostanut :D
Ei kerta kaikkiaan sovi liikkumaan tottuneelle ihmiselle semmoinen, että istuu tunti tolkulla tietokoneella ja kirjoittaa. Jos joutuisi sitä enemmän harrastamaan, pitäisi varmaan hankkia semmoinen säädettävä pöytä et voi seisten kirjoittaa :D Selkä on ollut ihan tönkkönä tuon graduprojektin jäljiltä. Piti suunnitella uusi aamujumppa itselle, että pääsee sängystä ylös! Ja ihan kamalaa katsoa ratsastusvideoita kun ylävartalo on ihan tönkkö. Kuinkahan lien monta hierontaa tarvitaan, että tämä kramppia hellittää. Myös osansa kankeuteen on vaikuttanut myös se, että olen taas tehokkaasti sairastanut kaikki lapsen päiväkodista tuomat flunssat ja joutunu niidenkin vuoksi pitämään taukoja treenaamisesta. Lievää kaamosväsymystä on ollut havaittavissa ja tämä pimeys alkaa jo tympäistä. Onneksi olen jouluihminen ja nyt kun on saanut laitella joulua ja alkaa fiilistelemään joulutunnelmaa kynttilän valossa, on mieli alkanut pikkuhiljaa heräilemään syyskoomasta. Siispä päätin kirjoittaa blogiin tällaiset pikakuulumiset. Paljon on kunnon postauksista ideoita muistissa odottamassa sitä, että jaksaa ja ehtii istua koneella taas hetken pitempään.

Videolla Gurun vetristelyä pikku esteillä, ensimmäistä kertaa kolmen askeleen linja eikä kaaduttu toisellakaan esteellä.


Gurun kanssa treenit on sujuneet pääasiassa hyvin. Maan jäätyminen ja hokit jäykistivät pollen, mutta siitä selvittiin kun päästiin vähän hyppelemään pikkuesteitä ja saatiin paikat auki. Hetkellinen kyseenalaistuskausi oli tuossa jokunen viikko sitten, mutta muutamassa viikossa poika uskoi, että ei saa edelleenkään tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa. Perus teini olisi halunnut jatkuvasti vaan hengailla kavereiden kanssa ja keskittyä tarkkailemaan, mitä muut tekevät ja reagoida kaikkiin muiden tulemisiin, menemisiin tai pomppimisiin. Ihan sama mitä ratsastaja yritti pyytää. Todella ärsyttävä ja hermojaraastava vaihe! Joulukuun alun Karon valmennuksissakin treenien alku meni turhana säätämiseen, kun piti vääntää aiheesta saavatko muut hevoset liikkua maneesissa, sinne tai sieltä ulos... Kropaltaan Guru tuntui melko hyvältä ja kun malttoi kuunnella tuli kivoja pätkiä. Päästiin vähän aloittelemaan babysulkuja ja vaihtoharjoittelu on saatu alulle. Onneksi riiviökausi näyttäisi helpottaneen ja nyt Guru on ollut ihan enkeli.



Videoilla Gurun kanssa avo ja babysulku pätkät (riehumisen väsyttämä hevonen ja jäykkäselkäinen ratsastaja...) sekä Donny, jolla pitkästä aikaa pääsin Karon silmän alle treenaamaan. 



Osaltaan mielen rauhoittumiseen vaikutti varmasti se, että jätin lopulta kauran kokonaan pois ruokinnasta. En heti osannut yhdistää hieman kasvanutta kauran määrää syksyllä alkaneeseen riehumiseen, joka ei ole ollut aikaisemmin ollut Gurulle tyypillistä. Toki se on aina ollut reaktiivinen, mutta kuitenkin tosi järkevä ja helposti nollannut tilanteen ja luottanut ratsastajaan. Nyt oli välillä ihan ihme tiloissa eikä vaan pystynyt hillitsemään ylitsepursuavaa energiaa. Olin jo hieman huolissani siitä, onko terveys nyt varmasti kunnossa, mutta mitään kipuiluun viittaavaa ei kuitenkaan ollut havaittavissa. Tuo oli tosiaan enemmän semmoista "positiivista energiaa", jota vain ei pystynyt hillitsemään ja siihen yhdistyi sitten jätkämäistä uhmaikää. Varsasta asti kun on tämän nuoren herran toilailuja seurannut, pystyy vähän arvailemaan mistä milloinkin on kyse.
Aina Guru on vastannut ruokintaan "hyvin" niin, että vapaapäiviksi väkirehumäärää on pitänyt pudottaa, ettei tule "possuvirtaa". Ja kaura määrät eivät todella ole olleet isoja, "maksimimäärä" on ollut vajaa 1,5litraa päivässä (3x vajaa 0,5l). Lopulta tajusinkin kauran ja riehumisen välisen yhteyden, kun Guru oli pitkästä aikaa kaksi päivää peräkkäin vapaalla, jolloin väkirehut pudotettiin heti minimiin. Olin varautunut hurjaan painiotteluun vapaiden jälkeen, mutta poikahan olikin oiken kiltisti. Reipas ja menevä, mutta ei ylikuumuva. Jätin kauran heti pois eikä ole kertaakaan sen jälkeen ollut ylireaogoiva kuumakalle. How simple is that?! Nyt mennään build upilla, greenlinella, pellavalla ja öljyllä, joita sai aikaisemminkin kauran rinnalla. Mietinnässä on jonkun uuden rehun kokeilu, siitä tulossa lisää myöhemmin.

Pari viikkoa sitten oli Tainion tarkastus ja kirohoito. Positiivista palautetta tuli ja liikkuvuudet oli kohdillaan. Nyt oli ensimmäistä kertaa myös sen tuntuinen, että pystyy nostamaan rintakehänsä ja on kropaltaan valmis kokoaviin harjoituksiin. Tämä oli tosi kiva kuulla, jospa se tarkoittaisi myös sitä ettei enää tulisi hirveästi lisää korkeutta... Käsittelyn jälkeen Guru oli pari päivää vähän outo ratsastaa (mikä on ihan normaali reagtio häneltä sekä kiroihin että hierontoihin), mutta sen jälkeen on ollut tosi hyvä kun on lukot taas aukaistu.
Toissapäivänä oli sitten rokotus ja raspauspäivä, samalla klippasin Gurun toistamiseen tälle talvelle. Oli kasvattanut jo tuuheamman turkin kuin ennen ensimmäistä klippausta ja joutui tunti tolkulla kuivattelemaan treenin jälkeen... Nyt otetaan muutama päivä vähän kevyemmin ja sitten jatketaan treenejä. Tänään oli yllärinä irronnut kenkä ja hokinreijät jalassa, mutta heti huomenna aamusta saadaan kenkä takaisin ja toivottavasti haava paranee helposti. Ei kovin pitkää lomaa tarvisi tähän saumaan, kun taas kivasti saatiin mielikin mukaan treeniin.

Kesän ikävöintiä, olispa noin
 valoisaa ja lämmintä sekä rento maastomopo

Mukavia juttuja on suunnitteilla taas ensi vuodelle ja niitä kohti innolla mennään. Onneksi pahin syksyn synkkyys alkaa olla jo takana niin alkaa virtaa taas riittää. Blogikin herää taas kaamosmasennuksesta henkiin :)  

Ihanaa joulun aikaa kaikille! (Kyllä se kesäkin sieltä vielä tulee..)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti